Vieskan Voima on vähentänyt päästöjä 85 % – ja se on vasta alkua

Viime vuosien useiden investointien ansiosta Vieskan Voima voi tuottaa päästötöntä kaukolämpöä aikana, jolloin muut maksavat kallista hintaa päästöistään. Viimeisin investointi on kolme uutta sähkökattilaa, jotka optimoivat lämmöntuotannon sähkön hinnan mukaan, korvaavat öljyä huippukulutuksissa ja mahdollistavat osallistumisen kantaverkon säätömarkkinoihin. Tulevaisuudessa kaukolämmön tuotanto voi näyttää aivan erilaiselta kuin tänään. Monipuolistuvaa tuotantoa voidaan sijoittaa strategisiin paikkoihin teollisuusalueille, joissa voidaan muun muassa hyödyntää hukkalämpöä.

Kuvateksti: Koska Ylivieskassa on useita sahoja, Vieskan Voiman voimalaitos voi hyödyntää tuotannossaan paljon puunjalostuksen sivutuotteita, kuten sahanpurua ja kuorta.

Kaukolämpö on uusiutuvaa energiaa, kunhan sen tuotantoon käytetään uusiutuvia raaka-aineita. Ylivieskan lähialueilla on useita sahoja, joten Vieskan Voiman voimala voi käyttää tuotannossaan puunjalostuksen sivutuotteita, kuten sahanpurua ja kuorta. Vuodesta 2019 lähtien voimalassa on hyödynnetty myös oman tuotannon hukkalämpöä erillisellä savukaasujen lämmön talteenottolaitoksella.

"Hyödynnämme sekä savukaasun lämmön että kosteuden, jolloin saadaan mahdollisimman paljon energiaa. Samalla puhdistamme savukaasusta viimeisetkin tuhkahiukkaset. Ensi vuodesta alkaen tuhkaa tullaan todennäköisesti käyttämään myös suometsien lannoitukseen”, kertoo Vieskan Voiman voimalaitospäällikkö Tommi Salo.

Kuvateksti: Vuodesta 2019 lähtien Vieskan Voiman voimalassa on hyödynnetty myös oman tuotannon hukkalämpöä erillisellä savukaasujen lämmön talteenottolaitoksella. Prosessissa otetaan talteen sekä savukaasun kosteuden että lämmön sisältämä energia, mikä maksimoi käytetystä polttoaineesta saatavan hyödyn.

20 % tuotannosta tehdään hukkalämpöä hyödyntämällä

Savukaasujen lämmön talteenottolaitos hankittiin vuonna 2019 kolmella miljoonalla eurolla. Se oli sekä ensimmäinen että suurin yksittäinen investointi Vieskan Voiman matkalla kohti päästötöntä kaukolämpöä. Sen jälkeen on tehty useita pienempiä parannuksia seisokkien aikana, ja tuotantoprosesseja on hiottu jatkuvasti. Henkilökunta valvoo tarkasti kaikkia kaukolämpölaitoksen päästöjä ja käsittelee jätteen asianmukaisella tavalla.

"Olemme vähentäneet päästöjä jo yli 85 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna, jolloin päästöt olivat suurimmillaan. Yli 20 prosenttia tuotannostamme tehdään nykyään hyödyntämällä hukkalämpöä. Ensimmäisten viiden vuoden aikana savukaasulämmön talteenottolaitosta käyttäessämme olemme säästäneet polttoainetta yhden vuoden tarpeen verran", kertoo Tommi Salo.

Kuvateksti: Vieskan Voima aloitti siirtymisen päästöttömään kaukolämpöön hyvissä ajoin ja pystyi siten välttämään kalliit päästömaksut. Voimalaitoksen johtaja Tommi Salo ja käyttöpäällikkö Jari Rasmus valvomossa.

Useita vihreitä askeleita oikeaan aikaan

Vieskan Voima aloitti siirtymisen päästöttömään kaukolämpöön hyvissä ajoin ja pystyi siten välttämään kalliit päästömaksut. Useat kaukolämmöntuottajat maassa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, jotka ovat käyttäneet paljon kivihiiltä polttoaineena, joutuvat nyt tekemään suuria investointeja lyhyessä ajassa välttääkseen päästömaksut.

"Kaukolämpö on kallistunut, erityisesti pääkaupunkiseudulla, koska lämmöntuottajien on täytynyt nostaa hintojaan. Tämä johtuu sekä valtavista investoinneista että kasvaneista päästömaksuista. Onneksi meillä tilanne on toinen. Täällä kaukolämmön hinta on pysynyt vakaana, eikä vihreä kaukolämpö ole asiakkaille merkittävästi kalliimpaa kuin perinteinen", toteaa Salo.

Kolme sähkökattilaa valmiina

Ylivieskan uusin investointi on kolme sähkökattilaa, jotka optimoivat lämmöntuotannon sähkön hinnan mukaan, korvaavat öljyä huippukulutuksissa ja mahdollistavat osallistumisen kantaverkon säätömarkkinoihin. Kattilat korvaavat sen pienen öljymäärän, jota Vieskan Voima on vielä käyttänyt polttoaineena talven kovimmilla pakkasilla. Öljyn osuus Vieskan Voiman käyttämästä polttoaineesta on tällä hetkellä alle yksi prosentti.

"Sähkön hinnalle asetetaan todennäköisesti jokin yläraja, jonka alittuessa sähkökattilat käynnistyvät automaattisesti", kertoo Vieskan Voiman kaukolämpöpäällikkö Pekka Nevalainen.

Sähkökattilat otetaan käyttöön syksyllä 2024.

Kuvateksti: Vieskan Voiman voimalaitoksen uusin investointi on kolme uutta sähkökattilaa, jotka optimoivat lämmöntuotannon sähkön hinnan mukaan, korvaavat öljyä huippukulutuksissa ja mahdollistavat osallistumisen kantaverkon säätömarkkinoihin. 

Kaukolämmön tuotanto hajautuu

Pekka Nevalainen toteaa, että kaukolämpö lämmitysmuotona on muuttunut paljon hänen 13 vuoden uransa aikana.

"Opiskellessani voimalaitostekniikkaa puhuttiin aina siitä, että prosessissa poltettaisiin jotakin. Nykyään tilanne on toinen. Nyt keskitytään enemmän siihen, että lopetettaisiin polttoaineiden käyttö ja tuotettaisiin kaukolämpöä muilla tavoin, esimerkiksi hyödyntämällä halpaa sähköä tai teollisuuden hukkalämpöä."

Aiemmin ajateltiin, että yksi suuri voimala tuottaa ja jakaa sähköä ja lämpöä koko kaupungille. Tämä on vanhentunut näkemys, joka vaatii päivittämistä. Tulevaisuudessa kaukolämmön tuotanto hajautuu ympäri kaupunkia. Sähkökattiloita sijoitetaan strategisiin paikkoihin, esimerkiksi teollisuusalueille, jossa voidaan hyödyntää muun muassa hukkalämpöä.

"Sähkökattilat mahdollistavat kaukolämmön tuotannon sähkön ollessa halpaa, esimerkiksi tuuli- tai aurinkoenergian suuren tuotannon aikoina. Sähkökattiloiden yhteydessä olevat lämpöakut mahdollistavat edullisen kaukolämmon tuotannon ja sähköjärjestelmän optimaalisen käytön", Nevalainen sanoo.

Kuvateksti: Kaukolämpöpäällikkö Pekka Nevalaisen mukaan polttoaineiden käytöstä pyritään luopumaan yhä aktiivisemmin ja tuottamaan kaukolämpöä muilla tavoin, esimerkiksi halpaa sähköä tai teollisuuden hukkalämpöä hyödyntämällä.

Seuraava askel on lämmön varastointi

Veden lisäksi hiekka on myös mielenkiintoinen aine lämmön varastointiin, sillä hiekka voidaan kuumentaa jopa +600 asteeseen. Nevalainen toteaa, että alalla on meneillään monia kehitysprojekteja niin lämpöenergian talteenoton kuin kausivaihtelujen tasaamisenkin osalta.

"Kun meillä oli viimeksi saksalaisia vieraita, he olivat aivan sanattomina. Verrattuna heihin me työskentelemme hyvin modernisti. Saksalaiset ovat nyt vauhdilla rakentamassa kaukolämpöverkkojaan ollakseen energiatehokkaampia. Heillä on paljon opittavaa Suomesta", sanoo Tommi Salo.

Kaukolämpöputkia täytyy suurentaa

Kaukolämpö perustuu vesikiertoiseen lämmitykseen. Verkkoon johdettava vesi on lämpötilaltaan perinteisesti 75–115 astetta. Päästötöntä kaukolämpöä tuotettaessa laitokselta lähtevän veden lämpötilaa lasketaan 75–90 asteeseen, mikä on nykyinen maanlaajuinen suositus. Muutoksen tarkoituksena on vauhdittaa päästöttömien tuotantomuotojen käyttöönottoa. Lämpötilojen laskemisesta seuraa, että saman lämpömäärän siirtämiseksi tarvitaan enemmän vettä. Se puolestaan johtaa siihen, että joissain paikoissa lämpöputkia on uusittava riittävän suuren vesivirran mahdollistamiseksi. Samalla putkien eristevahvuudet kasvavat, mikä vähentää lämmön karkaamista ympäristöön matkalla asiakkaille.

"Loppukuluttajalle kaukolämpövesien lämpötila ei ole merkityksellinen, mutta se tarkoittaa, että kaukolämpöputkia on uusittava ajan kuluessa. Putkien käyttöikä on noin 50 vuotta ja asiakaslaitteiden 30 vuotta, joten uudistaminen tapahtuu vaiheittain, ja se on jo alkanut alueellamme. Matalamman vedenlämpötilan etuna on myös se, että hukkalämpöjen talteenottoon tarvittava laitteisto on edullisempaa, koska meidän ei enää tarvitse nostaa veden lämpötilaa niin korkeaksi", selittää Pekka Nevalainen.

Kehitysmahdollisuudet ovat valtavat

Kaukolämmön tuotanto monipuolistuu koko ajana, ja kaukolämpöverkosta tulee monimutkainen kokonaisuus. Useita prosesseja tapahtuu yhtäaikaisesti, ja suurin osa niistä automatisoidaan. Kaukolämmön tuotantoa, sekä verkkoa ohjataan lähitulevaisuudessa kokonaisvaltaisella optimointijärjestelmällä, joka optimoi toimintaa huomioiden kaikki osa-alueet.

”Kaukolämpöverkko on alusta, jossa on valtavasti kehitysmahdollisuuksia. Vihreän kaukolämmön valitsemalla on mahdollista siirtyä kerralla päästöttömään lämmitykseen. Se on myös kustannustehokas valinta, sillä fossiilisten polttoaineiden käyttö on kallista”, sanoo Tommi Salo.

Vihreällä kaukolämmöllä on helppo saavuttaa ilmastotavoitteet

Tommi Salo toteaa, että kaukolämmön merkitys kasvaa myös kaupunkien ja yritysten imagon kannalta. Ne, jotka sisällyttävät ympäristöystävällisiä tavoitteita strategioihinsa, voivat nyt helposti saavuttaa päästötavoitteensa valitsemalla vihreän kaukolämmön.

"Kun uudet yritykset perustavat toimipisteitä ja rakentavat teollisuuskiinteistöjä alueelle, on lämmitysmuoto joskus päätetty jo etukäteen. Vaikka paikallinen johtaja ymmärtäisi että vihreä kaukolämpö olisi edullisin vaihtoehto sekä liittämisen että käytön osalta, valitaan silti usein maalämpö. On hieman sääli, että he eivät hyödynnä tätä helposti saatavilla olevaa vihreää ja edullista mahdollisuutta", sanoo Salo.