Vesivoima – vakaa uusiutuvan energian lähde
Vesivoiman rooli Suomen sähköjärjestelmässä on olennainen, jotta Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2035 mennessä. Suomessa on yli 220 vesivoimalaitosta. Vesivoima on päästötön tuotantomuoto, joka mahdollistaa muiden uusiutuvien säästä riippuvaisten energiamuotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, merkittävän laajentamisen. Vesivoiman osuus Suomen kokonaissähköntuotannosta vaihtelee 10-20 prosentin välillä vuotuisesta vesitilanteesta riippuen.
Vesivoiman etuja:
Vesivoima vastaa merkittävästä osasta sähköntuotannon säätelyä, jota tarvitaan kulutuksen päivittäisten vaihteluiden hallitsemiseksi ja verkon tasaisen taajuuden varmistamiseksi.
Energiavarastoina toimivien vesistöjen sääntely mahdollistaa sähköntuotannon siirtämistä kulutusta vastaaviin ajankohtiin, mikä yhdessä vesivoiman nopean ja joustavan säädettävyyden kanssa tekee vesivoimasta teknisesti edistyneimmän ja edullisimman sääntelykeinon.
Vesivoima on uusiutuvaa, päästötöntä ja kotimaista energiaa. Vesi ei vähene tai pilaannu, kun se virtaa voimalaitoksen läpi. Vesivoima ei myöskään aiheuta kiinteitä jätteitä tai päästöjä ilmaan. Vesivoimaa on käytetty myös tulvien torjuntaan ja niiden aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen.
Vesivoimalaitoksia on ympäri Suomea. Hajautettu sähköntuotanto parantaa sähkön toimitusvarmuutta.
Onko vesivoimalla haittoja?
Vesivoiman ympäristövaikutukset ovat suurimmat silloin, kun rakennetaan patoja ja tekoaltaita. Padot vaikuttavat kalakantoihin ja kalastukseen, koska ne estävät kalojen ja muiden mikrobien kulun vesistöissä. Haavoittuvimpia ovat vaelluskalat, kuten lohi ja meritaimen, joiden vaellus kutu- ja ruokailualueille estyy. Vesivoimayhtiöt toteuttavat monia toimenpiteitä vaelluskalojen tilanteen parantamiseksi. Niihin kuuluvat kalaistutukset, kalaportaat, ennallistaminen ja kalastusrajoitukset.
Vesivoiman tuotannosta aiheutuvat haitat liittyvät vedenkorkeuden ja virtaaman muutoksiin, sillä vesiluonto, rantakasvillisuus ja linnut voivat vahingoittua. Myös rantojen eroosio on yksi haasteista.
Miten vesivoima toimii?
Kattilakosken historia
Vesivoiman merkitys Herrforsille
Herrforsin historia ulottuu 1900-luvun vaihteeseen, jolloin Ähtävä-joesta alettiin tuottaa vesivoimaa. Vesivoimalaitosten ja vesivoimalaitososuuksien määrä eri puolilla Suomea on kasvanut vuosien varrella, ja nykyään vesivoima on merkittävä osa Herrforsin tuotantovalikoimaa.
Nykyinen lainsäädäntö rajoittaa voimakkaasti mahdollisuutta rakentaa uusia vesivoimalaitoksia. Siksi investoimme Herrforsilla omien vesivoimalaitostemme ylläpitoon ja uudistamiseen, jotta voimme tuottaa uusiutuvaa energiaa paikallisesti myös tulevaisuudessa.
Täällä sijaitsee Herrforsin vesivoimalaitokset
Herrfors
Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1962 / 2008
Pudotuskorkeus: 3,50 m
Teho: 0,60 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%
Långfors
Rakennusvuosi: 1983
Pudotuskorkeus: 5,00 m
Teho: 1 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%
Finnholm
Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1958 / 2009
Pudotuskorkeus: 4,50 m
Teho: 1.1 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%
Björkfors
Rakennusvuosi: 1932 & 1964
Pudotuskorkeus: 7,00 m
Teho: 1.3 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%
Kattilakoski
Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1979 / 2021
Pudotuskorkeus: 9,00 m
Teho: 2.5 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%
Kimo
Rakennusvuosi: 2008
Pudotuskorkeus: 10,50 m
Teho: 0.1 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%
Kaitfors
Rakennusvuosi: 1981
Pudotuskorkeus: 20,00 m
Teho: 7.4 MW
Herrforsin omistusosuus: 61.4%
Haapakoski
Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1963 / 2007-2009
Pudotuskorkeus: 16,00 m
Teho: 32.6 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%
Harjavalta
Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1939 / 2014
Pudotuskorkeus: 26,40 m
Teho: 105 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.1%
Isohaara
Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1949 & 1993 / 2016-2017
Pudotuskorkeus: 12,20 m
Teho: 112.5 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%
Jolmankoski
Rakennusvuosi: 1955
Pudotuskorkeus: 5,00 m
Teho: 0.5 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.25%
Jumisko
Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1954 / 2021
Pudotuskorkeus: 96,00 m
Teho: 27.8 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%
Kaaranneskoski
Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1954 / 2009-2010
Pudotuskorkeus: 16,00 m
Teho: 3 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.25%
Kierikki
Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1965 / 2005-2007
Pudotuskorkeus: 18,20 m
Teho: 37.5 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%
Maalismaa
Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1967 / 2009-2011
Pudotuskorkeus: 18,30 m
Teho: 38.6 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%
Melo
Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1971 / 1998-1999, 2014-2015
Pudotuskorkeus: 19,70 m
Teho: 67.9 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%
Pahakoski
Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1961 / 2011-2013
Pudotuskorkeus: 20,50 m
Teho: 42.4 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%
Portimokoski
Rakennusvuosi: 1987
Pudotuskorkeus: 16,50 m
Teho: 10.5 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.25%
Raasakka
Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1971 / 1997
Pudotuskorkeus: 21,00 m
Teho: 64.3 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%
Lisätietoa sähköntuotantomuodoistamme
Herrforsin tärkeimmät sähköntuotantomuodot ovat vesivoima, tuulivoima, lämpövoima ja ydinvoima. Lue lisää muista sähköntuotantomuodoista alla olevista artikkeleista.